Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on noin 82 prosenttia vaihdellen kunnan mukaan 6,1 ja 10,4 tonnin välillä. Kuntien hankintojen osuus on noin 12 prosenttia ja investointien loput 6 prosenttia.
”Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea edelleen 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Päästösektoreiden osuudet vaihtelevat kunnan tilanteen mukaan. Esimerkiksi kasvavissa kunnissa investointien osuus on suurempi, kun taas terveyspalveluiden osuudet ovat suuremmat asukasikärakenteiltaan vanhemmissa kunnissa.
Vuoteen 2015 verrattuna kehitys on ollut myönteistä mutta hidasta. Yhteenlaskettuna kuntien kulutusperäiset päästöt laskivat 4,4 prosenttia. Kotitalouksien kulutuksen päästöt laskivat 4,3 prosenttia, kuntien hankintojen 4,2 prosenttia ja investointien 6,6 prosenttia. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, sillä muutokset vuodesta 2015 vaihtelevat suurimmillaan noin 29 prosentin päästövähenemästä 18 prosentin päästökasvuun.
Pälkäneellä laskua erityisesti kotitalouksien kulutuksen kokonaispäästöissä
Myös Pälkäneellä kulutusperäisten päästöjen suunta on ollut alaspäin, mutta päästöjen vähenemisen tahti on liian hidas tavoitteisiin nähden. Pälkäneellä asukaskohtaiset päästöt sijoittuivat noin puoliväliin koko maan vaihtelusta ollen 8,9 (tCO²e). Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on 83 prosenttia, kunnan hankintojen osuus 14 prosenttia ja investointien osuus 3 prosenttia.
Kuitenkin laskua kotitalouksien kulutuksen päästöissä oli Pälkäneellä enemmän kuin mitä oli koko maan vähennystä vastaava luku. Pälkäneellä kotitalouksien kulutuksen päästöt laskivat 7,4 prosenttia koko maa luvun ollessa 4,3 prosenttia.
Kotitalouksien kokonaispäästöissä suurin vähennys on ollut ruoan aiheuttamat päästöt, jotka vähenivät yli 25 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Myös tavaroiden ja palveluiden kulutuksen päästövähennys oli lähes 20 prosenttia. Kotitalouksien asumiseen ja liikkumiseen liittyvät päästöt vastaavasti nousivat vuodesta 2015. Pälkäneen kunnan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vastaavat pitkälti muiden maaseutumaisten kuntien päästöjä.
Kunnilla on merkittävä rooli päästöjä alentavassa työssä
Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteen mukaan tutkijat pystyvät jo nyt ennakoimaan, että päästöt tulevat pienenemään selvästi seuraavissa laskennoissa. Tämä johtuu tuotannon, erityisesti energiasektorin puhdistumisesta. Tuotanto puhdistuu sekä kotimaassa että ulkomailla.
”Kulutuksen päästöjen alentamisen kannalta on olennaista, että päättäjät ja kunnat jatkavat ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää työtä. Ihanteellista olisi, jos asukkaille luotaisiin ympäristö, jossa ilmastoystävällisten valintojen tekeminen olisi helppoa ja itsestään selvää. Ihmisillä on arjessaan paljon muutakin olennaista kuin miettiä jatkuvasti kulutuksensa kestävyyttä. Kulutuksen ohjauksen pitäisi olla sisäänrakennettuna esimerkiksi hyödykkeiden hintoihin”, Karhinen sanoo.
Maaseudulla ja kaupungeissa asuvilla erilaiset päästöprofiilit
Kotitalouksien asumisen päästöt ovat keskimäärin pienemmät taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Asumisen päästöjen eroihin vaikuttaa esimerkiksi kaukolämmön tuotannon lämmönlähteet.
Maaseutumaisissa kunnissa liikkumisen päästöt ovat puolestaan keskimäärin suuremmat kuin taajaan asutuissa ja kaupunkimaisissa kunnissa, mikä johtuu rajallisista joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksista.
Kulutetun ruoan määrä ei riipu aluetyypistä, mutta ruokavalinnoista aiheutuviin päästöihin aluetyypillä on vaikutusta esimerkiksi siten, että lihan kulutuksen päästöt ovat taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa suurempia kuin kaupunkimaisissa kunnissa.
Tavaroiden kokonaiskulutuksen osalta aluetyyppien välillä ei ole merkittäviä eroja. Palveluihin liittyviä päästöjä muodostuu selvästi eniten kaupunkimaisissa kunnissa, joissa palveluja on enemmän tarjolla kuin maaseutumaisissa kunnissa.
Maakuntien välillä suuria eroja
Maakunnista suurimmat asukaskohtaiset päästöt ovat Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla.
Asukaskohtaiset päästöt pienenivät vuodesta 2015 eniten Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, kun taas päästöjen kasvu oli suurinta Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Tuloksiin vaikuttavat alueiden maantieteelliset ja rakenteelliset ominaisuudet, sääolosuhteet sekä kaukolämmön tuotannon energiavalinnat.
Kotitalouksien kulutuksessa merkittävimmät päästövähennykset liittyvät ruoan ja tavaroiden kulutukseen. Sen sijaan asumisen päästöt kasvoivat edelleen hieman.
Myös palveluiden hankinnan päästöt laskivat, kun taas liikkumisen päästöt pysyivät lähes muuttumattomana.
Kuntien hankinnoissa asiakaspalveluostoihin liittyvät päästöt kasvoivat hankintojen määrän kasvaessa. Samalla kuitenkin muissa hankintaluokissa tapahtuneet päästövähenemät johtivat hankintojen kokonaisuuden päästöjen vähenemiseen.
Investoinneissa rakentamishankkeiden päästöt pysyivät lähes muuttumattomana, kun taas muissa luokissa, kuten koneiden ja laitteiden hankinnoissa, päästöt pienenivät selvästi.
Kuntien kulutusperäiset päästöt sisältävät kotitalouksien kulutushyödykkeiden, kuntien hankintojen ja investointitavaroiden tuotannossa syntyneet päästöt Suomessa ja ulkomailla.
Linkit:
Päästölaskennat
Kuntien ja alueiden kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
Lisätietoja:
Suomen Ympäristökeskus
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, santtu.karhinen@syke.fi
Erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, hannu.savolainen@syke.fi
