Rauniokirkolta vuonna 1873 vietyjen pääkallojen paluumatkan päättymistä juhlistetaan ja kunnioitetaan Pälkäneellä syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Juhlallisuudet alkavat Kotiinpaluu-seminaarissa Nuijantalolla 7.9. klo 13 alkaen. Seminaarissa käsitellään pääkallojen pitkää matkaa tieteen ja tutkimuksen eri näkökulmista. Iltapäivässä puhuu muun muassa kallojen tutkimusta Pälkäneellä tehneen Museokeskus Vapriikin tutkija Ulla Moilanen. Retziuksen retkestä 1873 kertoo arkeologi ja väitöskirjatutkija Juha Ruohonen, ja ihmisyyden näkökulmaa käsittelee sosiaalipedagogiikan professori, dosentti Arto Salonen.
Sunnuntaina 8.9. klo 15 alkuperältään pälkäneläisiksi varmistetut 45 pääkalloa haudataan Rauniokirkon kirkkomaahan. Piispa Matti Repo suorittaa kirkollisen toimituksen yhdessä Pälkäneen kirkkoherran Jari Kemppaisen kanssa, ja ministeri Sari Multala pitää tilaisuudessa puheen.
– Nämä vainajat on aikanaan siunattu, joten on oikeampaa puhua rukoushetkestä hautauksen yhteydessä. Kätkemme pääkallot takaisin kotipaikkakunnan maahan, josta ne on aikanaan viety, Jari Kemppainen sanoo.
Kemppainen kertoo, että paikalla olevilla pälkäneläisillä on mahdollisuus osallistua haudan peittämiseen. Monilla maahan uudestaan laskettavista voi olla edelleen jälkeläisiä Pälkäneellä.
Uniikit arkut valmistuvat pälkäneläisten tekemänä
Pääkallot lasketaan yhteishautaan. Paikka on seurakunnan, Maakuntamuseon ja Rauniokirkon suojeluyhdistyksen yhteisesti sopima. Määrittelyssä huomioitiin kirkkomaalla aiemmin tehdyt arkeologiset kaivaukset.
– Paikka on katsottu vuoden 2022 kaivuukohtaan. Näin emme koske alueen muuhun ympärillä olevaan muinaisjäännökseen, Kemppainen sanoo.
Kaivaustyötä ja uudelleen hautausta Rauniokirkolla valvoo Maakuntamuseo.
Jäänteet tullaan hautaamaan uniikeissa, ristin muotoa myötäilevissä puuarkuissa. Niitä valmistetaan käsityönä muutamia kappaleita. Mallin on suunnittelut pälkäneläinen arkkitehti ja Rauniokirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Carita Lindholm.
– Mallin olen hakenut Rauniokirkon pohjaristin muodosta. Tällä kunnioitetaan haudattavien vainajien aikakautta ja liitetään heidät jälleen osaksi Rauniokirkon kulttuurihistoriaa. Pintamateriaalina käytämme lahjoituksena saatua entisistä tuulimyllyn siivistä purettua harmaantunutta vanhaa puoliponttilautaa, joka luo mielestäni arvokasta historiankiertoa arkuille, Lindholm kertoo.
Arkut työstää Aki Pehu tiimeineen Pälkäneen kunnasta.
Rauniokirkolla esiintyy tamperelaislähtöinen sellisti Jonna Pulkkinen sekä Hämeen reserviläissoittokunta. Virret ja Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla lauletaan yhteislauluna Pälkäneen seurakunnan kanttorin Ritva Huomon johdolla. Sateen sattuessa Rauniokirkon tilaisuus siirtyy Pälkäneen kirkkoon.
Viikonlopun tilaisuuksiin osallistuu kutsuvieraita, mutta juhlallisuudet ovat myös yleisölle avoimia. Kutsuvieraille on varattu paikat kirkosta. Tilan täyttyessä juhlan tunnelmasta pääsee osalliseksi piha-alueella, jonne varataan penkkejä. Aamulehti striimaa kirkon tilaisuuden ja Pälkäneen kunta juhlaseminaarin. Sateen sattuessa Rauniokirkon tilaisuus siirretään Pälkäneen kirkkoon.
Pälkäneen kunnan keskustan kiinteistöissä liputetaan sunnuntaina 8.9. klo 10 – 18.
Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka on tyytyväinen siihen, että vuosia kestänyt keskustelu jäänteiden palauttamisesta Suomeen on päättynyt ja asia on vihdoin kunniallisesti ratkaistu.
– On inhimillisesti tärkeää, että jäänteet pääsevät lopulliseen lepoon sinne, mistä ne on vietykin. Uskon, että monelle vanhalle pälkäneläiselle suvulle ja täältä lähtöisin olevalle tällä asialla on merkitystä, Pikka sanoo.
Katso Rauniokirkon tilaisuuden ohjelma
Lisätietoja: kirkkoherra Jari Kemppainen, Pälkäneen seurakunta, jari.kemppainen@evl.fi, 040 712 0562
