Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan Pälkäneen kunnan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2023 noin 4,6 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tämä vähennys on noin puolet koko maan vastaavasta luvusta.
Päästövähennykset Pälkäneellä mukailevat koko maan lukemia erityisesti kulutussähkön ja sähköntuotannon osalta. Sähköntuotannon päästöt vähenivät noin 35 prosenttia ja kulutussähkön päästöt noin 32 prosenttia. Kaukolämmön osalta vähennys oli maltillisempi, ainoastaan 3,5 prosenttia, kun koko maan luku oli 21 prosenttia.
Vuosina 2007 – 2023 Pälkäneen kunnan päästöt ovat vähentyneet yhteensä 36,2 prosenttia, ja vuodesta 1990 lähtien vähennys on ollut 32,2 prosenttia. Energiasektorin päästöjen pienentyessä korostuvat entisestään tieliikenteen ja maatalouden päästöosuudet. Kaikista hiilidioksidipäästöistä maatalouden osuus on 32 prosenttia ja tieliikenteen 27 prosenttia.
Pirkanmaan maakunnan päästökehitys vastaa hyvin koko maan lukuja, muutoksen ollessa 9,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Maakunnan tasolla energiasektorin ja kulutussähkön päästöt laskivat samaan tapaan kuin koko maassa. Lisäksi raideliikenteen päästöissä tapahtui merkittävä vähennys, 22,9 prosenttia.
Kuntien ilmastopäästöt ovat reippaassa laskussa
Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet viime vuonna noin 9 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät peräti noin 32 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 35 prosenttia. Kaukolämmön päästöt laskivat noin 21 prosenttia.
”Energiasektorin päästöjen pienentyessä muiden päästösektorien kuten tieliikenteen, työkoneiden ja maatalouden merkitys päästöissä korostuu. Näiden sektorien päästöjen pienentämiseen tulisikin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, jotta kunnat, maakunnat ja Suomi saavuttaisivat päästötavoitteensa”, erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat vähentyneet 37 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 39 prosenttia. Kehityskulku on siten myönteinen, mutta lisätoimia tarvitaan sekä alueellisten että kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Energiasektori puhdistuu vauhdilla
Energiasektorilla kivihiilen ja turpeen käyttö väheni, mikä laski omalta osaltaan kaukolämmön päästöjä. Tuulivoiman rakentaminen on nopeutunut Suomessa erityisesti vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2023 Tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi noin 1 200 MW vuoteen 2022 verrattuna, kokonaiskapasiteetti oli noin 7 000 MW. Lisäksi ydinvoiman tuotanto kasvoi Olkiluoto 3 -voimalan käyttöönoton seurauksena. Nämä yhdessä laskivat sähkön tuotannon päästöintensiteettiä huomattavasti Suomessa.
Tieliikenteen päästöt pienenivät noin 4 prosenttia. Tähän vaikutti tieliikenteen suoritteen pieneneminen, biopolttoaineiden osuuden lievä kasvu liikennepolttoaineissa ja ajoneuvokannan sähköistyminen.
Päästöt pienenivät kaikissa maakunnissa
Ennakkotulosten mukaiset maakuntien kokonaispäästöt laskivat 5 – 15 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023, ja myös asukaskohtaiset päästöt olivat laskusuunnassa. Maakuntien päästövähennyksiä vauhditti energiasektorin tuotannon puhdistuminen ja erityisesti sähköntuotannon päästöjen vähentyminen. Erot maakuntien päästövähennyksissä ovat melko suuria. Eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, erityisesti maatalousvaltaisuus, maantieteelliset ominaisuudet kuten etäisyydet ja yhdyskuntarakenne sekä sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Liitteet
Suomen ympäristökeskus: Kuntien ja alueiden käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
hiilineutraalisuomi.fi
Sivustolla on ladattavia aineistoja (excel).
Lisätietoa
Erikoissuunnittelija Jari Rantsi, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1274, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suunnittelija Markus Niemelä (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 050 441 1068, etunimi.sukunimi@syke.fi
