Historia

Pälkäneen nykyinen kunta syntyi 1.1.2007, kun Pälkäneen ja Luopioisten kunnat liittyvät yhteen. Entinen Pälkäneen kunta perustettiin vuonna 1866 ja entinen Luopioisten kunta vuonna 1868. Kuntien synty oli seurausta vuonna 1865 annetusta asetuksesta kunnallishallinnosta maaseudulla.

Asutusta Pälkäneen alueella on kuitenkin ollut jo tuhansia vuosia. Ensimmäinen pälkäneläinen oli metsästäjä noin 9 000 vuotta sitten, jolloin kuljettiin riistan perässä. Kirjallisuuden perusteella vanhan Pälkäneen alue oli sopivan kokoinen tuottamaan riittävästi riistaa ja kalaa yhdelle pyyntiryhmälle, johon kuului noin 15 – 50 henkeä.

Maanviljelys levisi Pälkäneelle noin 4 200 vuotta sitten vasara-kirves-kulttuurin myötä. Peltojen kaskeaminen ja raivaaminen alkoi pikku hiljaa. Pälkäne onkin ihan viime vuosikymmeniin asti ollut merkittävä maatalouskunta. Maatalous on edelleen tärkeä elinkeino.

Kostianvirran taistelu ja ensimmäinen aapinen

Pälkänettä halkova kaunis Kostianvirta syntyi luonnonmullistuksessa vuonna 1604, kun Pälkänevesi puhkaisi itselleen uuden lasku-uoman Mallasveteen harjujakson matalimmasta kohdasta. Virran rannoilla on käyty yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisevimmista taisteluista, Kostianvirran taistelu, vuonna 1713. Sodan seurauksena Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja venäläiset miehittivät Suomen.

Vuodet 1714 – 1721 tunnetaankin isonvihan aikana, jolloin venäläiset miehittivät Suomea. Pälkäneellä otettiin tuolloin merkittävä askel kohti kansansivistystä. Kirjanpainaja Daniel Medelplan oli joutunut karkumatkalle Viipurista ja päätynyt Pälkäneelle. Vuonna 1719 hän kaiversi puusta aapisen painolaatat, jotka mahdollistivat Gezeliuksen aapisen painamisen. Painolaattojen merkitys oli tärkeä Suomen kansan lukutaidon ja sivistyksen kannalta.

Pyhän Mikaelin kirkko eli Rauniokirkko

Pälkäneen läpi kulkevan Valtatie 12 varrella on edelleen urheasti pystyssä Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkko, tutummin Pälkäneen Rauniokirkko, joka on valmistunut todennäköisesti ajanjaksolla 1495 – 1505. Kirkko oli alun perin katolinen kirkko, mutta uskonpuhdistuksen seurauksena noin 50 vuotta kirkon valmistumisesta sisäosia uusittiin luterilaisuuden mukaisesti.

Kostianvirran taistelun seurauksena venäläisten ylitettyä Kostianvirran, ryöstivät he kirkon perusteellisesti. Jotain kirkon omaisuudesta oli kuitenkin kätketty etukäteen ryöstämisen pelossa. Hiekkamaalle rakennetun kirkon perustukset alkoivat pettämään 1740-luvulla, seiniin tuli halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Samoihin aikoihin kirkko oli todettu muutoinkin liian ahtaaksi, hämäräksi ja huonokuntoiseksi.

Pälkäneen uusi kirkko valmistui Kostian harjulle vuonna 1839. Tämän seurauksena vanha kirkko hylättiin. Pyhän Mikaelin kirkon katto sortui joulukuussa 1890 raivonneessa myrskyssä. Tällöin kirkko toimi heinälatona. Vuodesta 2002 Pälkäneellä on toiminut Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys, jonka tarkoituksena on suojella ja kerätä varoja Pyhän Mikaelin rauniokirkon korjaukseen.