Lupahakemuksen täyttäminen ja liitteet

Asemakaava-alueen ulkopuolella tarvitaan uuden liittymän tekoa varten ELY-keskukselta liittymälupa.

Liittymälupa – Ely-keskus.fi

Omistus- tai hallintaoikeusselvitys edellytetään kaikissa lupahakemuksissa. Selvitys omistus- tai hallintaoikeudesta voi olla seuraava:

• jäljennös voimassaolevasta lainhuutotodistuksesta
• jäljennös kauppakirjasta
• jäljennös vuokrasopimuksesta

Voit tilata lainhuutotodistuksen esim. maanmittauslaitoksen sivuilta.

Valtakirja edellytetään liitteeksi silloin, kun lupahakemuksen laatijana on joku muu taho kuin kiinteistön haltija, tai hakemukseen on kirjautunut osapuoleksi vain osa haltijoista.

Valtakirja -lomake

Mikäli hakijana on yhtiö, tarvitaan ote kaupparekisteristä. Siitä selviää yhtiön toiminimen allekirjoittamiseen oikeutetut henkilöt.

Voit hankkia kaupparekisteriotteen esim. Patentti- ja rekisterihallitukselta.

Jos luvan hakijana on asunto-osakeyhtiö ja rakennustoimenpide saattaa olennaisesti vaikuttaa asumisolosuhteisiin kiinteistössä, on hakemukseen liitettävä asunto-osakeyhtiön hallituksen pöytäkirja, josta ilmenee, että kyseessä olevalle toimenpiteelle on päätetty hakea lupaa.

Rakennushankkeen vireilletulosta tulee ilmoittaa naapurille. Kun rakennuslupaa edellyttävä hanke poikkeaa asemakaavasta, tulee haettavat poikkeukset perustella ja poikkeusten vähäisyys hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennakolta. Lisäksi tulee selvittää naapurien kanta rakentamishankkeeseen.

Naapurin kuuleminen – lomake

Naapurin suostumus – lomake

Rakentamislain 61 §:n mukaisesti rakentamislupahakemuksen liitteeksi tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Selvitys tulee tehdä aina omakotitalohankkeista ja kokoluokaltaan sitä vastaavista ja suuremmista hankkeista. Tarvittaessa rakennuspaikasta on tehtävä pohjatutkimus.

Rakentamislain 38 §:n mukaisesti rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava 122 §:n mukaista loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä seuraavien uusien rakennusten osalta:

1. rivitalo;
2. asuinkerrostalo;
3. toimistorakennus ja terveyskeskus;
4. liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria ja näyttelyhalli;
5. majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo, vanhainkoti ja hoitolaitos;
6. opetusrakennus ja päiväkoti;
7. liikuntahalli;
8. sairaala;
9. lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1 000 neliömetrin suuruinen varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli ja jäähalli.

Rakentamislain 38 §:ää sovelletaan 1.1.2026 alkaen.

Pätevän asiantuntijan laatima suunnitelma jätevesien käsittelystä on esitettävä rakennus-/toimenpideluvan hakemisen yhteydessä, jos jätevesiä ei johdeta kunnalliseen viemäriin, kun rakennetaan uudisrakennus tai vanhaan rakennukseen tehdään laajennus tai muutostöitä niin, että jäteveden määrä tai laatu muuttuu.

Suunnittelun lähtökohtana on aina oltava riittävät selvitykset kohteen ja sen ympäristön olosuhteista. Suunnitelmasta säädetään jätevesiasetuksessa 157/2017.

Jätevedet – ympäristönsuojelu

Rakennusta suunniteltaessa laaditaan energiaselvitys. Se sisältää tyypillisesti kokonaisenergian kulutuksen, energialaskennan, kesäajan huonelämpötilan, lämpöhäviöiden, lämmitystehon tarkastelut ja energiatodistuksen, sekä laskennan lähtötiedot. Energiatodistuksen tulee olla erikseen säädetyllä tavalla sähköisesti allekirjoitettu. Asiakirjat liitetään Lupapisteeseen yhtenä, yhdistettynä asiakirjana.

Energiatodistusneuvonta – Motiva.fi

Energiatodistusrekisteri – Energiatodistus.fi

Pääperiaatteena on uudisrakentamisen määräykset laajennuksen osalla. Aiemmin rakennettua rakennuksen osaa ei yleensä tarkastella. Katso lisää Topten -käytäntökortissa: 117 g 03 Energiatehokkuuden osoittamisen vaatimukset laajennushankkeissa sekä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisessä

Korjaus- ja muutostöissä tulee lupahakemuksen liitteeksi toimittaa selvitys energiatehokkuuden parantamisesta asetuksen mukaisella tavalla rakennusosakohtaisesti tai laskemalla. Jos hanke ei täytä asetuksen 4/13 vaatimuksia, tulee poikkeaminen perustella asetuksen mukaisin perusteluin.

Selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta – Toptenrava.fi

Rakentamista sekä rakennuksen tai sen osan purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta ja lajittelusta sekä jätteen sijoituspaikasta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Selvityksessä on ilmoitettava erikseen terveydelle tai ympäristölle vaarallinen rakennus- tai purkujäte ja sen käsittely.

Selvitys purkutyön jätehuollosta – lomake

Kosteudenhallintaselvitys

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on esitettävä kosteudenhallintaselvitys rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä laadittavalla kosteudenhallintaselvityksellä rakennushankkeeseen ryhtyvä sitoutuu huolehtimaan rakennusprosessin kosteudenhallinnasta ja rakennuksen terveellisyysvaatimuksista rakentamisen kaikissa vaiheissa tilaamisesta käyttöön.

Kosteudenhallintaselvityksen sisältöä on avattu Topten -käytäntökortissa 117c01A: Kosteudenhallintaselvitys, merkitys ja sisältö.

Kosteudenhallintakoordinaattori

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on asetettava rakennushankkeeseen erillinen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö (kosteudenhallintakoordinaattori). Rakennushankkeeseen ryhtyvän edun mukaista on asettaa kosteudenhallintakoordinaattori jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Kuivaketju10 -toimintamal

Rakennuslupahakemukseen on liitettävä rakennuksen pääpiirustukset, jotka pätevä suunnittelija varmentaa nimikirjoituksellaan. Piirustukset tulee laatia ja taittaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan A2 vaatimusten mukaisesti.

Jäljempänä on esitetty luettelo piirustuksista, joita uudisrakentamisessa tarvitaan sekä luettelo asioista, jotka piirustuksissa yleensä on esitettävä. Muutos- tai laajennuslupaa haettaessa on piirustuksissa esitettävä purettavaksi aiotut sekä jäävät rakennusosat omilla merkinnöillään.

Suunnitelmia on hyvä laittaa lupapisteeseen jo luonnosvaiheessa, jotta lopulliseen versioon saataisiin kaikki tarvittavat lisäykset kerralla. Luonnossuunnitelmat tulee selkeästi nimetä luonnokseksi.

Lupahakemuksiin on yleensä liitettävä seuraavat piirustukset:

Asemapiirros

Mittakaava 1:200 tai 1:500

• Rakennettavaksi aiotut rakennukset ja rakennelmat sekä aidat
• Purettavat rakennukset, olemassa olevat rakennukset
• Kaikki rakennukset on nimettävä käyttötarkoitukse