Rakennuslupa (-31.12.2024 asti)

Uuden rakennuksen rakentaminen tai vanhan rakennuksen laajentaminen vaatii aina rakennusluvan. Rakennuslupaa tarvitaan myös korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakennuslupa on myös haettava, jos korjaus- tai muutostyöt vaikuttavat rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Luvanvaraista on lisäksi rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon miten muutokset vaikuttavat kaavoitukseen ja maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 § mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat.

Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta

Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava henkilö (pääsuunnittelija), joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Suunnittelijan tulee olla tehtävään nähden riittävän ammattitaitoinen. Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset on esitetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija lisätään hankkeen osapuoliin ennen hakemuksen jättämistä.

Pääsuunnittelijan vaatimukset maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 120 a §

Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 120 e §

Lupahakemuksen täyttäminen

Lupahakemuksen huolellinen täyttäminen on tärkeää. Lupahakemukseen tulee kirjata kaikki pyydetyt tiedot ja liittää tarvittavat liitteet ennen sen jättämistä käsittelyyn.

Hakemuksen täyttämisessä avustaa ammattitaitoinen suunnittelija. Rakennuslupien kohdalla lupahakemuksen täyttäminen on syytä jättää kokonaan rakennushankkeen pääsuunnittelijan tehtäväksi. Pääsuunnittelijan vastuulla on tarkistaa lupahakemuksen tiedot, pääpiirustukset ja hakemuksen liitteet.

Lupahakemuksen liitteet

Jokaisen lupahakemuksen liitteet määräytyvät tapauskohtaisesti. Tarkempia ohjeita omaan kohteeseen voitte tiedustella rakennusvalvonnasta jo ennen suunnittelun aloittamista. Lupakäsittelijä määrittää lupakäsittelyn yhteydessä hakemukseen tarvittavat liitteet. Alla tietoa yleisimmin lupahakemukseen tarvittavista liitteistä.

Lupahakemuksen täyttäminen ja tarvittavat liitteet

Ota yhteyttä rakennusvalvontaan heti hankkeen alkuvaiheessa. Joustavan lupakäsittelyn mahdollistamiseksi on suositeltavaa, että luvanhakija käy suunnittelijansa kanssa esittelemässä rakennussuunnitelmaansa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen lopullisten suunnitelmien tekoa.

Tällöin jo rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennusvalvonta voi ottaa kantaa siihen, onko suunnitelma hyväksyttävissä, ja vältytään suunnitelmien myöhemmältä korjaamiselta ja muutoksilta.​

Ennakkoneuvottelussa keskustellaan rakentamisen edellytyksistä, kuten hankkeeseen tarvittavien suunnittelijoiden pätevyydestä, asemakaavan vaatimuksista ja mahdollisten muiden lupien tarpeesta.

Rakennusvalvonta antaa myös alustavaa yleisneuvontaa muun muassa teknisistä vaatimuksista (esim. pohjatutkimukset ja kvv-asiat) ja luvan hakemisesta.

Varaa aika ennakkoneuvotteluun

Naapurien kuuleminen

Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on Maankäyttö- ja rakennuslain 133 § Kuuleminen ja lausunnot mukaisesti ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

Naapureille ilmoitetaan hankkeesta joko hankkeeseen ryhtyvän tai rakennusvalvonnan toimesta. Jos hankkeeseen ryhtyvä ilmoittaa naapureille, tulee sitä varten täyttää lomake ja saada lomake kultakin naapurilta täytettynä takaisin. Jos ilmoittamisen hoitaa rakennusvalvonta, siihen varataan aikaa 14 vrk. Se, kuka naapureille ilmoittaa, tulee tuoda esille rakennuslupaa haettaessa.

Jos luvan hakija ei halua tehdä naapurien kuulemista itse, niin naapurien kuulemisen voi tilata rakennusvalvonnasta. Viranomaisen suorittama kuuleminen on maksullinen ja hidastaa luvan käsittelemistä. Kuulemisesta veloitetaan voimassa olevan maksutaksan mukainen hinta.

Kuulemistarpeessa olevien naapureiden määrittely

Naapurikuulemisen tarve ja laajuus riippuvat rakennushankkeen ominaisuuksista. Rakennusvalvonta määrittelee hakemuksen vireille jättämisen jälkeen naapurikiinteistöt, joita kunkin rakennushankkeen kohdalla tulee naapureina kuulla. Hankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on sen jälkeen kuulla heitä alla mainitun ohjeen mukaisesti. Kun lupahakemus on vireillä sähköisessä asiointipalvelussa tiedot kuultavista naapureista saa Lupapiste.fi Naapurit -välilehdeltä.

Ohje naapurien kuulemiseen

Naapurikuulemisessa naapuritonttien omistajille esitellään rakennuslupapiirustukset, minkä jälkeen heiltä pyydetään allekirjoitukset Naapurin kuuleminen ja suostumus -lomakkeeseen. Täytetty naapurikuulemisasiakirja liitetään rakennuslupahakemukseen ja toimitetaan Lupapiste.fi -palveluun.

Naapurille ilmoittaminen on eri asia kuin naapurin suostumuksen pyytäminen. Suostumus tarvitaan, kun poiketaan asemakaavasta tai rakennusjärjestyksestä siten, että rakennetaan sallittua lähemmäksi naapurin rajaa.

Vähäisen poikkeamisen hakeminen ja hyväksyminen

Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennusluvan, kun hakemuksessa on kysymys vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Rakennuksen teknisiä ja näitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen estä rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä. Vähäiset poikkeamiset hyväksytään lupapäätöksen yhteydessä, tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Poikkeamisen mahdollisuudesta on aina neuvoteltava etukäteen rakennusvalvonnan lupakäsittelijän kanssa lupahanketta esiteltäessä. Vähäistä poikkeamista haetaan rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen yhteydessä. Vähäiset poikkeamiset perusteluineen kirjoitetaan Hakemuksen tiedot -välilehdelle.

Maisematyöluvissa ja purkamisluvissa vähäistä poikkeamista ei voida myöntää. Myöskään suojelumääräyksistä tai esimerkiksi suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää poikkeamisia.

Vähäisistä poikkeamisista peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu.

Perustelut

Hakijan tulee esittää vähäiselle poikkeamiselle perustelut. Perusteluiksi eivät riitä taloudelliset syyt, vaan poikkeamisen tulee johtaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisempaan ja kaupunkikuvallisesti laadukkaampaan lopputulokseen kuin rakentamismääräyksiä tai asemakaavaa tarkkaan noudattamalla.

Naapureiden kuuleminen ja lausunnot

Vähäiset poikkeamiset tulee ilmoittaa naapureille lupahakemuksen vireilletulon yhteydessä. Naapurin kuulemisessa on esitettävä vähäiset poikkeamiset perusteluineen. Kuuleminen voidaan jättää myös kunnan järjestettäväksi maksusta.

Jos poikkeamisella on vaikutusta naapurin etuun, on hakijan toimitettava hakemuksen liitteeksi kyseisen naapurin kirjallinen suostumus. Kaupunki ei suostumusta voi hankkia. Esimerkiksi vähäinenkin naapurin suuntaan tapahtuva rakennusalan ylitys, naapuria varjostava korkeuden ylitys tai poikkeaminen, joka rajoittaa naapuritontin käyttöä edellyttää yleensä naapurin suostumuksen, jotta poikkeaminen voidaan myöntää.

Vähäisen poikkeamisen vaikutusten arviointi edellyttää usein muun viranomaisen tai toimielimen lausuntoa, sijoituslupaa tai muuta selvitystä, joiden tarpeellisuudesta ja hankintatavasta tulee neuvotella lupakäsittelijän kanssa.

Vähäisyyden määrittely

Vähäiseen poikkeamiseen otetaan kantaa tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Poikkeamisen mahdollisuus ja suuruus ovat poikettavasta säädöksestä riippuen erilaisia. Esimerkiksi kerrosalan ylittäminen sallitaan vain vähäisessä määrin ja painavin perustein. Vähäisen kerrosalan ylityksen tulee pääsääntöisesti mahtua rakennusalalle ja sallittuun rakennuksen korkeuteen. Rakennuksen sijainti tai korkeus voi poiketa vähäisesti asemakaavasta, mikäli suunnittelun tuloksena saavutetaan tontin käytön kannalta perusteltu ja kaavan tavoitteiden mukainen kokonaisuus. Jos kerrosalan ylitys, rakennuksen sijainti tai korkeus poikkeaa asemakaavasta vähäistä enemmän, tarvitaan poikkeamispäätös. Rakennusvalvonnan ennakkoneuvottelussa arvioidaan, käsitelläänkö hankkeen sisältämät poikkeamiset rakennuslupapäätöksen yhteydessä vähäisinä poikkeamisina vai asemakaavoituksen erillisellä poikkeamispäätöksellä.

Esimerkkejä vähäisistä poikkeamisista:

  • Kaavan mukaisten rakennusalojen rajojen ja sallittujen korkeuksien vähäinen ylittäminen sekä rakentaminen sallittua lähemmäksi naapurin rajaa naapurin suostumuksella
  • Rakennelmien tai rakennusosien sijoittaminen vähäisesti lähemmäksi tontin rajaa kuin rakennusjärjestys sallii
  • Kaavan kerrosalan vähäinen ylitys, jos ylityksellä saavutetaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisempi ja kaupunkikuvallisesti laadukkaampi lopputulos kuin asemakaavaa tarkkaan noudattamalla ja ylitys mahdollistaa esimerkiksi laadukkaiden yhteistilojen toteutuksen hankkeessa.
  • Poikkeaminen vähäisesti kaavan julkisivumateriaaleista tai kattomuodosta
    Poikkeaminen vähäisesti rakentamismääräyksestä esimerkiksi korjausrakentamisen yhteydessä
  • Poikkeaminen rakennuskielloista korjausrakentamishankkeissa silloin, kun asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä.

Määräykset ja ohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 – finlex.fi

Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 – finlex.fi

© Pälkäne 2024 creative crue logo